maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kun ei osaa niin ei osaa

Laitoin tänään kaikki loputkin aitatolpat maahan, mutta mitenkäs kävi. Se lauta, jolla olin mitannut tolppien matkan, olikin kaikista pisin lauta ja kaikki loput aitalaudat olivatkin lyhyempiä. Mitä tämä tarkoittaa? Joutuisin laittamaan kaikki tolpat uudestaan.. Nojoo ne ei pysy muutenkaan, ärh, tulkaa joku tekemään meille aita!

Uutta talliakin olen suunnitellut. Karsinoita tulee kaksi, n. 15 neliön kokoisia ja hoitotila on kokoa suurinpiirtein 6x3,5m. Tämä on alustava suunnitelma, saa nähdä toteutuuko. Talli tulee kuitenkin varmaan "välitilaan" tuossa piharakennuksessa, josta pääsisi suoraan varustehuoneeseenkin, ettei ulkokautta tarvitse hyppelehtiä. Siinä onkin sitten remonttia, periaatteessa seinien paikat ei muutu muuta kuin karsinan seinät pitää laittaa, mutta katto, lattia, seinät ym. on uusittava. Ja ilmastointi tehtävä. Sitten olisi vielä kentänkin teko... Ja niiden aitojen.



sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Aitatolppia maahan!

Tänään pystytin ensimmäiset tolpat maahan. Tulevasta tarhasta täytyy kuitenkin raivata kiviä pois, sillä niitä on metsänreunassa tajuttoman paljon. Myöskin ilmeisesti lentopalloverkon tai jonkun vastaavan tolpat on tarha-alueella, ne täytyy myös ottaa pois, samoin puskia niiden vierestä. Alueella on pieni alue ruohikkoa ja loput metsää. Tästä tulee ainakin ympärivuotinen aitaus, saa nähdä mihin muualle sellaisia rakennetaan. Kesällä tietenkin voi tehdä sähköaitoja ja siirrellä niitä sitä mukaa kun hevoset syö ruohon edelliseltä alueelta. Niin voi antaa toisen alueen taas kasvaa välissä.

Lilla on voinut nyt todella hyvin, ken tietää mikä sillä oli kun lämpöä nosti. Oli silloinkin pirteä kuitenkin, ihme tapaus kyllä. No mutta onneksi ei näyttänyt olevan mitään hirveää. Tuli taas kuvailtua varsaa paljon ja tässä kuvia tältä päivältä. Orinomistajakin kävi Lahjaa tänään katsomassa.





"Voiko tätä syödä?" No ei.




lauantai 27. huhtikuuta 2013

Harjakassien sisältöä

Esittelen teille tänään Lillan ja Lahjan harjakassien sisällön. Kummallakin on omansa, Lahjalla tällä hetkellä aika pieni, mutta eihän se itsekkän ole kovin suuri.


Tässä on Lahjan harjakassi ja sen sisältö. Siltä löytyy sieltä pyyhe, kaksi piikkisukaa, helosania, pölyharja, kaksi pehmeä harjaa, kova harja, pari kaviokoukkua, tuollainen pesuhanska/ hierontakäsine mikä lie ja pesusieni. Itse tietysti pidän eniten kaikesta turkoosista tuossa, sillä Lahjan "väri" on se.


 
Lillan harjakassista löytyy pinkkiä ja lilaa - harmi vain säilytyskassi on "väärän värinen". Lillan harjoihin kuuluu kaksi piikkisukaa, harjakampa, danyharja, pari kovaa harjaa, kaviokoukku, sekä pehmeä- ja pölyharja. Näiden lisäksi kassissa on myös jalkoihin/ kavioihin shampoo ja kavioihin hoitoöljy. Näillä pesen/ öljyän Lillan säteet ja shampoolla pesen myös jalat, joissa on siis vuohispunkkeja. Ainakin näyttää siltä, että kaikki ruvet on jaloista lähtenyt irtoilemaan ja paikalla, jossa oli ennen tahmeaa valkoista rupea on nyt vain karvaton kohta. Saa nähdä, lähteekö punkit kokonaan tuolla shampoolla vai ei. Sen verran niiden kanssa on kyllä jo ehtinyt tapella, että saisivat luvan häipyä.

Kaikista eniten pidän näin karvanlähtöaikaan tuosta pienestä piikkisuasta. Se on sopivan pieni, ettei tarvitse harjata kovin kauaa, kun se on sen verran täynnä karvoja, että ne ovat helppo irroittaa. Isompaan menee aina hermot, kun karvat takertuu liiaksi piikkeihin ja sitten saat viisi minuuttia irroittaa niitä harjasta. Lillalla on nyt myös ollut Helosan Sol rasvaa kassissa, mutta se jäi kuvista pois. Kummallakin hevosella on vaalea turpa, niin olen välillä tuota rasvaa laitellut, ettei nenät pala.

Tässä vielä kuvia tästä päivästä Lahjasta. Yhdessä vaiheessa varsa veti aitauksissa niin lujaa pierupukkilaukkaa, että meinasi törmätä aitoihin, mutta taas kerran ylläri ei silloin ollut kameraa.




perjantai 26. huhtikuuta 2013

Kahdella jalalla.

Lahja on harjoitellut kovasti kahdella jalalla olemista - joskus yhdelläkin. Uusi juttu tuntuu olevan se, että yritetään kiivetä emän selkään. Miten varsa jaksaakin vain riehua, riehua ja riehua. Luin jostain, että pienet varsat nukkuu n. 85% ajasta. Ja pah, tuo ei ainakaan nuku, ehkä yöllä sitten, mutta päivällä vain riehuu suurimman osan ajasta. Toki välillä ottaa torkut, mutta puolet enemmän Lahja on ylhäällä, ainakin yleensä.

Istuin olkien päällä tarhassa hetkisen päivällä ja varsa päätti tulla ottamaan nokoset viereen. Laittoi päänsä jalkojeni päälle ja alkoi nukkua. Ihan oikeasti nukkua. Ensin tunsin kun suu jännittyi varsalla välillä, sitten jalat ja lihakset välillä liikahtivat ja välillä tuo hengitti aivan kuin olisi juossut lujaa. Kaikista huvittavinta oli, kun Lahja hirnahteli unissaan.

Muuten tuli siivottua tarhaa päivällä vaikka kuinka kauan ja Thelma-koira oli mukana. Illemmalla huomasin Lillan lämmön olevan 38.3 ja aloin seurata sitä tiheämpään. Pian se nousi 38.6 ja parhaimmillaan oli 38.8. Tietenkin, perjantai ja viikonloppupäivystys. Eläinlääkäri kuitenkin kävi ja saatiin sulfakuuri ja Lilla sai kipulääkettä, että kuume laskee. Varmuutta kuitenkaan ei oikein ollut, mikä oli kun ainut oire oli hieman kohonnut lämpö, muuten kaikki oli ok (suolistoäänet, maito, syke jne.). Verikokeitakaan ei voinut ottaa, kun laboratoriot ilmeisesti vain arkisin auki. Täytyy nyt seurailla, tuleeko mitään muita oireita, toivottavasti on nyt vain jotain harmitonta ja menee ohi.







keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Otsikoton.

Eilen oli kunnon sadepäivä ja hevoset eivät siksi olleet ulkona hirveän kauaa. Viisi minuuttia saattoi olla selkeää, sitten tihuttaa, olla selkeää, sataa kunnolla, tihuttaa... Oli aika rasittava päivä. Lahjalle pistin loimen siksi aikaa kun vein ulos, jos sattuisi käymään niin, että tulee päälle kamala vesisadekuuro ja varsa ihan litimärkä, ennenkuin ehtii talliin. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Loimi on kokoa 105cm, lyhennetty n. 20 senttiä, mutta voitte varmaan kuvitella, miten varsa upposi loimen alle... Kovaa vauhtia tuo kuitenkin kasvaa, kohta varmaan ihan sopiva!

Tänään aamulla talutuslenkillä Lahja olikin sitten "pikkaisen" energinen, joten päästin sen vapaasti juoksemaan pihaan ja pidin Lillan narussa. Sieltä tuli sellaista vauhtia, pukkia ja pomppua että.. Harmittaa kun ei ollut tietenkään kameraa silloin. Muutaman(kymmenen) juoksuspurtin ja hulluuskohtauksen jälkeen ponit saivat mennä tarhaan, jonne toin lisää olkia makuualustaksi varsalle ja Lillalle vettä, sekä heinää.

Jossain vaiheessa voisin pyytää vaikka äidin ottamaan videoita tai kuvia talutuksesta, harjauksesta, jalkojen nostosta ym. niin näkisitte vähän, miten ne sujuvat. Kiinnostaisiko teitä?

Hirmu hurja.

Ompa se puhdas tältä puolelta kun on karsinassa maannu lantakasojen päällä....






maanantai 22. huhtikuuta 2013

Onks ihan pakko hei..?

Lahja on keksinyt uuden leikin. Sen nimi on "en liiku jos meet mun edelle!". Sangen ärsyttävää, kun varsa vetää liinat kiinni jos vahingossakaan menet liian edelle taluttaessa ja välillä muutenkin (arvatkaapa miten ärsyttävää on taluttaa varsaa karsinasta pihalle..). Aina kun tuo on juntannut, niin pepun taakse naru ja sitten jatketaan (narun laittaminen takapuolen taakse saa taas aikaan yleensä tajuttoman riehumis, hyppimis, juoksu ja pomppimiskohtauksen). Nojoo, kyllä se oppii. Aluksi tuo juoksi koko ajan taluttaessa eteenpäin ihan hirmuista kyytiä, nyt kun on se kausi ohi niin vedetään liinat kiinni välillä. Jalkojen nostot sujuu todella hyvin ja takapään väistäminenkin onnistuu. Saas nähdä, milloin keksii "testailla" näitä juttuja, onko pakko tehdä.

Olen mennyt Lillalla ratsain pientä lenkkiä tallin lähettyvillä. Ekana päivänä, kun menin reitin, varsa kulki kiltisti emänsä perässä, mutta toisella kerralla tämä tuntui kuin olisi kiljunut "lälläslää mä tiiänkin mistä tää reitti menee!" ja juoksi kamalaa kyytiä Lillan edellä juuri sinne minne piti.

Sitten vielä yksi juttu. Oikeasti minun ei pitäisi lukea mitään varsojen sairauksista tai vastaavista. Tietenkin menin lukemaan tämän artikkelin. Arvatkaa kuka täällä panikoi, että Lahjalle tulee tuo ja ihan varmasti oireettomasti ja ehtii edetä pahaksi? En ainakaan minä.


Päikkäreillä.



Muistatteko vielä tämän rääpäleen? On se kasvanu... "pikkasen". Miten varsat kasvaakin niin nopeasti? :D

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Treenifiiliksissä jo!

Märkää, kuraa, loskaa, märkää. Meidän pihassa on sellainen pieni alue, joka on kuiva. Tallin edessä on kunnon vesilätäkkö ja tarhaan vievää reittiä et voi edes kuvitella meneväsi ilman kumisaappaita, ellet halua kastella kenkiäsi. Tarha on vielä (huom. vielä..) selvinnyt aika "kuivana", mutta se johtuu siitä, että siellä ei ole paljasta maata vielä juuri ollenkaan (tosin ei ole meidän pihallakaan kuin tiet). Sitä odotellessa kun tarhasta tulee uima-allas. Ei muuten, mutta haluaisin pitää varsaa pihalla mahdollisimman paljon ja kaikkialla on vaan märkää ja sataa vettä harva se hetki. Ehkä nuo lumet kohta suvaitsisi sulaa kokonaan ja maatkin kuivuisi. Ehkä. No mutta silti, ihanaa, että kevät on tullut! Kohta onkin jo kesä... Sitä odotellessa.

Kiitos kaikille lukijoille, jotka ahkerasti ehdottelivat lempinimiä ja oikeitakin nimiä. Yritin itsekkin pohtia ties mitä, mutta ei päähän tullut mitään. Huomasin, että olen todellakin tajuttoman nirso, mikään ei kelpaa. Varsan isän omistaja eilen ehdotti, että mitäpä jos siitä tuleekin Lahja. Ja naks, se on siinä! Kiitos siis orinomistajalle nimen ehdotuksesta.

Meillä on täällä nyt siis Lilla ja Lahja. Eipä ole nimi ainakaan mikään hirviösana (= vaikea lausua) ja on helppo sanoa. Oikea nimi on vielä hakusessa..

Pyydän vielä anteeksi siitä, että koska kommentteja on muutaman päivän tullut noin satatuhattamiljoonaa, en ole millään jaksanut vastata jokaiseen. Nyt kun kommenttien saapumismäärä on taas tuntunut pikkuhiljaa laskevan "normaalille" tasolle, alan taas vastailemaan muihinkin kuin kysymiskommentteihin.

Tässä vielä kuvia tältä päivältä, kun kävin Lillan selässä kolmatta kertaa varsomisen jälkeen. Lilla tuntuu olevan jo niin treenifiiliksissä ja intopinkeänä, mutta vielä pidettiin (yritettiin...) tahti rauhallisena ja lenkki lyhyenä, että varsa pysyy perässä. Poni tosin ei olisi millään malttanut hiljentää käyntitahtia, saatika yleensä edes kävellä. Pihassa otettiin pari ravipätkääkin ja ai että oli hienoa ravata Lillalla, viimeksi joskus sata vuotta sitten. En malta odottaa, että pääsee enemmän liikuttelemaan, eikä Lillan innostuneisuudesta päätellen sekään.. Kun "kenttä" (entinen jalkapallokenttä) vaan sulaisi, niin pääsisi sinne ratsastelemaan.




"Tää puu maistuu hyvälle!" ja kylläpäs istun hyvin suorassa selässä..

torstai 18. huhtikuuta 2013

Varsu 7vrk!

Keksin mahtavan idean, mutta tajusinkin, että se oli sittenkin vain puoliksi hyvä. Nimittäin kuskasin tarhaan olkia, joiden päällä varsa voi kölliä pelkäämättä, että se kastuisi. Jos kuitenkin sattuu vaikka yöllä tulemaan vesikuuro, niin kaikki oljethan on sitten märkiä aamulla ja ne joutuu vaihtamaan. Lisäksi ei se varsa sinne oljille mene köllimään, jos Lilla on toisella puolella tarhaa. Siksi päädyinkin siihen tulokseen, että aina kun nuo ovat tarhassa, joko vahdin koko ajan tai sitten käyn vähän väliä katsomassa. Laitoin tänään Lillalle heinät siihen olkien viereen, niin ainakin viihtyy siinä suurimman osan ajasta, kun ruokaa on nenän edessä.

Ihan hyväksi keinoksi kuitenkin osoittautui, ei tarvinnut pelätä, milloin varsaa alkaa väsyttää ja menee nukkumaan vetiseen maahan. Nyt nuo voivat olla pidempäänkin ulkona, eikä tarvitse olla melkein koko päivää sisällä sen takia, ettei varsa voi levätä tarhassa ollessaan. Kunhan nyt lumet sulaisi kokonaan ja kuivuisi maat, niin voisi olla huoletta päivät pihalla, jos vaan sattuu olemaan hyvä keli muuten. Sitä ennen taidan noita olkia kuskailla tarhaan ja vahtia poneja pihalla aina niin saa niiden päällä varsu makoilla jos huvittaa.

Tänään siivoilin tarhaa talven jäljiltä pari-kolme tuntia hevosten ollessa samalla pihalla. Sen jälkeen alkoi ripsimään vettä, joten kuskasin varsun ja Lillan talliin. Kerkisi varsu kuitenkin parit torkut ottaa olkien (ja heinien) päällä.

Pikkuinen on tänään (tai no jo eilen oli ennen keskiyötä...) viikon vanha! Edelleenkin nimettömänä elelee, pitäisi varmaan kohta alkaa joksikin tuotakin riiviötä kutsumaan, mutta kun ei tiedä miksi :D


Varsalla näkyy jo pikkaisen etuhampaita olevan tulossa!

Kaikkea on pitänyt maistaa, huomaa turvasta :D

Siihen oli hyvä kellahtaa ja ottaa torkut.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Tavoitteet vuodelle 2013.

Ajattelin kertoa teille hieman tavoitteita, joihin olisi tarkoitus päästä vuoden loppuun mennessä. Tässä siis, sekä Lillan, minun, että varsan tavoitteet!

Lilla
Ensinnäkin, on tarkoitus aloittaa liikutus pikkuhiljaa ja nostaa se samalle tasolle, kuin vähän ennen tiineyttä. Viikossa tulisi siis suurinpiirtein kerta esteitä, kaksi-neljä kertaa koulua, ehkä puomi/ kavallettikerta, mahdollisesti maasto tai kevyempiä päiviä välissä ja yksi vapaapäivä/ kevyt päivä. Esteitä päästään kunnolla harjoittelemaan kuitenkin vasta vieroituksen jälkeen, mutta sitä ennen olisi suunnitelmissa mennä pienillä esteillä/puomeilla erilaisia harjoituksia.

Jos nyt aloitettaisiin sitten niistä esteistä, mitä on suunnitelmissa ennen vuoden loppua?
-Ensinnäkin, aluksi tietenkin tavoitteena palautella mieleen esteitä hieman, sillä viimeinen hyppykerta on viime elokuussa.
-Toiseksi, harjoitella askeleiden säätöä, tiukkojakin teitä ja lähestymistä ja tietenkin kehittää kaikkia.
-Saada enemmän keskittymistä kaikenpituisille esteradoille, ettei homma leviä käsiin puolivälissä rataa.

Kuten huomaatte, estetavoitteet ei ole hirmuisia. Kunhan palautellaan asioita mieleen niin hevoselle kuin ratsastajallekkin.

Seuraavaksi on sen kouluratsastuksen vuoro. Eli...
-Saada väistöt ja avot sujuvammaksi sekä käynnissä, että ravissa.
-Saada takaosakäännös sujuvammaksi.
-Saada yksittäiset laukanvaihdot sujuvammaksi.
-Vielä lopuksi, ehkä kaikista eniten haastetta aiheuttava: ratsastaa HeC:2 2000 rata varusteettomasti läpi suhtkoht siististi.

Lillan kaikkein tärkein tavoite on varmaankin kohottaa kuntoa ja lihaksia taas. Suoraan ei siis isketä harjoittelemaan hiki hatussa väistöjä ja esteitä sun muita, vaan pikkuhiljaa nostetaan liikutuksen määrää.


Iida
Omien tavoitteideni vuoro. 

-Kitkeä pois tapa katsoa varsinkin vasemmassa kierroksessa alavasempaan ja sillä tavalla aiheuttaa itselleen vinon istunnan.
-Keskittyä istumaan paremmin siellä selässä - ei siis könöttää joko eteen tai taakse hölskyen selässä kuin perunasäkki. Vatsalihakset töihin, kunnolla!
-Jalka. Oppia se, että jos käsketään siirtää jalkaa hieman taaemmas, se ei tarkoita, että sitä siirretään se 20 senttiä. Vähän riittää.
-Ratsastaa entistä enemmän istunnalla ja jalalla.
-Pitää ohjat kädessä - ei siis kilometrin pituisia ohjia, jonka vuoksi kädet ovat sitten reisillä.

Kaikista pahin ongelmani on tuo alavasempaan katsominen ja kilometriohjat. Toinen on se, että tunnun keskittyvän liikaa hevoseen, jolloin oma istunta kärsii. Myöskin yliliioittelen ja kun jalkaa pitää laittaa vähän taaemmas, siirrän sitä ihan liikaa, monessakin tilanteessa. 

Könötys, hevosen niskan tuijotus ja kamalan pitkät ohjat.

Varsa
Varsalle tuleekin oikein uusien asioiden opettelukuuri. Katsotaan, mitä kaikkea on tarkoitus opetella:

-Talutus. Käynti, ravi ja pysähdys pyynnöstä. Tavoite, ettei varsa rieku taluttaessa, ei junttaa, eikä jyrää. Pysähtyy pyynnöstä, aluksi pidätteellä narusta, mutta ennen seuraavaa vuotta jo siitä, kun pysähtyy itse. Liikkellelähdössä sama juttu.
-Kiinnioleminen. Niin yhdeltä kuin kahdeltakin puolelta. Tavoite, että varsa pysyy kiinniollessa rauhallisesti.
-Kavioiden nosto, puhdistus ja vuollessa rauhassa oleminen. Kaikki nämä myös siis niin, että on kiltisti, ei revi jalkoja pois, ei potki, pompi tai muuta.
-Suojiin, satulahuopaan ja pinteleihin tottuminen. Ja myöskin talutus nämä varusteet päällä.
-Valjaisiin totuttelu, pysyy rauhassa ne paikoillaan ja talutus tarkoitus onnistua myös valjaat päällä.


tiistai 16. huhtikuuta 2013

Selässä käynti.

Varsa ja Lilla on saanut ulkoilla jo pikkaisen pidempään kerrallaan. Aluksi Lilla vapaana ollessaan meinasi kuskata ympäri aitausta pitkin lumihankia - ilmeisesti näytti paikkoja, mutta nyt on pysynyt ihan tuolla "sulalla" alueella. Hyvä, ettei varsu joudu yli polviaan myöten kahlaamaan missään hangessa. Tarha näyttää lähes lumettomilta alueilta ihan karsealta, kun talvella tarhaan jääneet lantakasat alkavat pilkistellä hangesta entistä enemmän. Saa urakalla siivota.

Keksimpä käydä tänään Lillan selässäkin, menin kaksi kiekkaa tarhan ympäri käyntiä. Lilla olisi kyllä halunnut mennä varmaan enemmän ja meinasi nostaa kerran ravinkin. En viitsinyt vielä pidempään, ettei ensinnäkään varsa väsähdä, kun oli hetken jo riehunut tarhassa.



"Ku toi ihmine kiipes sun selkää, ni entä jos mäkin...?"

Huomatkaa Thelman kirsu, joka kurkistaa aidan alta ;D