maanantai 30. joulukuuta 2013

Näin siinä sitten kävi

Aina ei mene nallekarkit tasan ja suunnitelmat meni myttyyn totaalisesti, kun kaikki taudit päättivät rantautua meille. Itse olen ollut vasta nyt flunssassa ja jossain epämääräisissä mahakivuissa, mutta "innolla" odotan mahataudin kunnollista käsittelyä, kun mahdollisuuset olla saamatta sitä lähipäivinä on suurinpiirtein olemattomat. Sonja ei siis tullut meille ja syyn arvaattekin varmaan oikein hyvin.

Kenttäkin alkaa olla kohtuullisen hyvässä kunnossa (kas kas, juuri silloin kun on sitten kipeä..) ja kaikki hevoset pääsi siihen tänään juoksemaan, kun muuten en liikuttanut. Samalla tuli otettua varsoista rakennekuvia. Palaillaan asiaan ehkä miljoonan vuoden päästä, kun taudit suostuu lopettamaan jylläämisensä.




Lahja 8,5kk

Lola 8kk 

Lola kaksi kuukautta sitten meille tullessaan.




lauantai 28. joulukuuta 2013

Ihanan raikas, valoisa ja luminen talvi....

Kuraa, jäätä, loskaa, märkää, pimeää. Joulukuu? Lunta? Ei meillä. Muutamaan päivään en ole kehdannut edes kuvata kameralla mitään, kun päivässä ei sen verran valoisaa hetkeä ole, että kohtuullisen kuvan saisi. Sen huomaa tämänkin päivän kuvista, ISO-arvon joutui laittamaan todella suureksi ja kuvat kohisee kiitettävästi.

Lilla on ollut liikkumatta nyt lähes kokonaan, kun kentällä ja kaikkialla muualla on liukkaita kohtia, eikä poni vielä omista niitä nastabootseja. Eilen kävin tiellä yrittämässä, mutta ei siitä mitään tullut, kun jäisiä kohtia on silti. Noh, voiton puolella ollaan jo, kevät tulee vauhdilla!

Lahja riehuu: ketään ei kiinnosta.
 


"Mitä häh tuijotat!?"

Huomenna saapuukin sitten vieras, tosin vasta illemmalla. Muutaman päivän sisään on luvassa talliesittelyä, mikäli varoitteleva flunssa ei vie ääntäni. Toivottavasti kelitkin paranisi vähän, jotta saisi kuvamateriaalia ja pääsisi Lillakin liikkumaan. Varmasti kaipaa liikuntaa sekin, sen verran myrtsinä välillä tarhasta tuijottelee. Mutta minkäs teet, jää sula pois tai lumi sada tänne maahan!


"Nyt loppu juokseminen, menee hermo!"

"Siis mä en kestä noita kakaroita....."

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulukuun kuulumiset

Koko joulukuu onkin mennyt lähestulkoon joulukalenterin tekoon ja pitkään aikaan en ole kirjoitellut kuulumisia.

Ensinnäkin, kenttä on toiminut luisteluratana jo monta viikkoa. Meillä on vain ollut plussaa, jonka jälkeen pakkasta, taas plussaa ja niin edelleen. Lunta ei pahemmin ole satanut ja kentälle ei voi harkitakkaan menevänsä hevosella, ellei halua yrittää itsemurhaa. Kaukalossa pystyi jotenkuten ratsastamaan eiliseen mennessä, mutta tänään oli sekin jäässä. Tiellekkään ei voi mennä. Lilla on kengätön, eikä omista vielä nastabootseja, mutta en pahemmin kengälliselläkään uskaltaisi kokeilla, pysyykö pystyssä vai ei.

Ponini on jälleen pallomaha, matkustaja on siis kyydissä myös sisäpuolella!

Yksi hyvä puoli on ollut tässä kurjassa kelissä: tarhat on ollut suhteellisen helppo siivota, kun miettii sitä, että on kuitenkin talvi. Pakkasella kaikki jäätyy lujasti kiinni, mutta plussakeleillä ei. Kun taas lisätään listaan vähän lisää huonoja puolia, yksi merkittävä blogin kannalta on myös se, että kehno kuvaaja ja kehno sää = kelvottomia kuvia.

Ennen joulua siivosin vaihteeksi varustehuoneen vierestä hevosille tilaa ja Lahjan temppuvideossa sitä vähän näkyykin. Vielä vähän tekemistä, niin sitten on talliesittelyn aika! Entinen opiskelukaverini Sonja onkin suunnitellut tulevansa tänne muutaman päivän sisään, joten silloin on luvassa kaikkea erityisempää blogiin. Saatte heittää myös toiveita, mitä blogiin haluaisitte, joita yritän parhaimman mukaan toteuttaa.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Luukku 23: Squeeze game

Squeeze gamessa hevonen kulkee jonkun esineen yli, läpi, ali tai vieressä. Leikki toimii aika samalla tavalla kuin the circling game. Lähettäminen ympyrälle tapahtuu etäisyyden päästä esineestä. Hevosen vastuulla on mennä esineen ohi ja kun se on tehnyt sen, pyydetään hevosta kääntymään takaisin. Hevonen liikkuu siis puoliympyrän muodossa, kun se menee esineen ohi, käännytetään se takaisin ja pyydetään menemään toisesta suunnasta uudestaan.

Varmastikkaan hevonen ei aluksi suostu menemään pelottavan esineen yli. Älä painosta liikaa, anna aikaa. Jos kuitenkin näyttää siltä, ettei hevonen ole menossa esineen ohi, käännytä se takaisin ja yritä uudestaan. Muista jatkaa niin kauan, että hevonen menee pelottavan esineen yli.

Muistathan, että hevosen on vain tarkoitus mennä esineen ohi, ei esim. pysähtyä keskelle sitä. Silloin vaihtuu jo leikki.


Minä en ole vielä kummankaan oman hevosen kanssa tätä leikkinyt, koska sideways gamekin on vielä kokeilematta.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Luukku 22: Lahjan temppukoulu

Me ollaan Lahjan kanssa harjoiteltu jotain muutakin kuin perusasioita hevosen elämässä. Nimittäin turhaakin turhempia temppuja, mutta Lahja on kovin innokas niiden suhteen. Tottakai, kun palkinnoksi saa syömistä ja se on todea hyvä motivaattori. Intoa riittäisi vaikka kuinka pitkään, mutta ollaan pidetty harjoitukset aika lyhyinä. Parellissahan herkkuja en käytä, koska sen tavoitteet on erilaisia, kuin tempuissa (kehittää suhdetta, ei vain opettaa tekemään hevonen herkun toivossa jotain). Temppujen kanssa olen kuitenkin palkinnut hevosen herkulla.

Nyt ollaan opeteltu sammuttamaan/ laittamaan valot päälle katkaisijasta, kumartamaan ja ravistamaan päätä. Lahja on ollut yllättävän nopeaoppinen! Lukijat saa heittää ideoita, jos on jotain ideoita uusien temppujen opettamiseen - pystyynnousut sun muut helposti vaaralliseksi menevät temput on kuitenkin poissuljettuja.

Koittakaahan keksiä edelliseen postaukseen kysymyksiä, jos haluatte siitä postauksen, ei yhtään ole vielä tullut. Ei niiden tarvitse olla kovin ihmeellisiä, jokainen varmasti keksii vaikka yhden!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Luukku 21: Millainen hevosenomistaja olen? + kysymyspostaus

Sain idean pyytää paria tuttuani kirjoittamaan mielipiteen siitä, miten heidän mielestään hevoseni hoidan ja millainen hevosenomistaja olen. Sen lisäksi, että tuttuni ovat luvanneet kertoa mielipiteen siitä, he lupasivat myös vastata kysymyksiinne. Luvassa on siis kysymyspostaus, ideana kysyä kysymyksiä, joihin Riina ja Sonja vastaavat - en siis minä. Kysymysten tulee liittyä jotenkin minuun tai hevosiini ja niitä voi laittaa kommentilla tähän postaukseen.


RIINA (joka myös naapurina tunnetaan)

Neuroottinen satulanrasvailija tahtoi, että muutkin kertoo millainen hepanhoitelija se on. Sillä hetkellä kun Iida idean keksi, se raaputti jollain rautalangan pätkällä suitsien ompeleiden välistä "mönjää". Pikkutarkka. Eikä aina ihan järkevästi. Riimunarujen pitää roikkua just oikein naulakosta. Ihan samanlailla kaikki rivissä ja sitten se on iha onessaan, kun "näyttää niin nätiltä!!11" kun on kaikki riimut ja narut oikein asetettuna seinällä. Kaikki siitä on vaan kivaa, kuten tänäänki se hinkkas seiniä sienellä. Oikeesti, kuka jaksaa pestä joka viikko seiniä ja silleen. Iida. Se huitoo hämähäkin seittejä niin ylhäältä ettei yletäkkään.

Lappuja on joka paikassa. Loimituksesta, suojien ja muiden varusteiden pesusta...  Ei se ikinä niitä ees katso mutta lappupakkomielle sillä on. Ja voitte kysyä ihan miltä päivältä vaan että mitä teit hevosten kanssa niin se voi kertoa koska jokaisella ponilla on oma kansio, jossa on joka päivälle oma kohta mihin sitten se kirjottelee mitä on tullut päivän mittaan tehtyä.



SONJA

Kyllä Iida pisti pahan, kun kysyi kirjottaisinko minun oman näkemykseni hänestä hevosenomistajana. Totta kai sitä oli suostuttava, yllättävän haastavaa se kuitenkin on kirjoittaa millainen hevosenomistaja Iida sitten oikein on, tätä kun mietin sitä on vaikea pukea sanoiksi vaikka kuitenkin jotenkin sen tietää päässään. 

Näin ensi alkuun tietenkin tulee mieleen tämä Iidan pakkomielle siisteydestä, kaikki tavarat ja vehkeet ovat omilla nimikoiduilla paikoillaan siististi - ainakin varustehuoneessa mitä viimeksi kävin ja tietenkin pihatto on kunnossa ihan hevosten takia. On se kuitenkin hyvä, että Iida on tarkka tämän siisteyden suhteen, mutta välillä tuntuu että on jopa liiankin tarkka. Sen lisäksi, että Iida on tarkka siisteydestä on hän omasta mielestäni taitava hevosten kanssa. Tästä esimerkkinä on Lahja, osaa käsitellä hevosia oikein ja olen myös tullut huomanneeksi kehittymistä niin ratsastuksessa kuin hänen ja Lillan välisessä suhteessa. Ei voi välillä kuin ihailla miten hyvin Iida pärjää hevosten kanssa ja on sitä taitoakin, jos ei olisi ei Lahja olisi noin kiltti hoidettaessa jota pystyisi käsittelemään kuka vain (ilman valvontaa tai valvottaessa). Lillakaan ei olisi se hevonen kuin mikä nyt on. 

Ja mitä Lolaan tulee, ei Iida olisi pystynyt luomaan sitä hyvää sidettä mikä tähän mennessä on saavutettu. Nyt kun tässä aina seurailee Iidaa niin blogista kuin ihan paikan päältäkin voi vain sanoa, että kyllä se Iida on hyvä hevosenomistaja ja pärjää loistavasti, aina uskaltaa pyytää apua alan ammattilaisilta jos on tarvis. Iida on hyvä ystäväni ja voin sanoa tämän kaiken valehtelematta ja uskallan sanoa vaikka mitä jos näyttäisi siltä ettei näytä meininki hyvältä.


perjantai 20. joulukuuta 2013

Luukku 20: Lillan varusteet

 Lillalta löytyykin hieman enemmän omia varusteita, koska toimii ratsuna. Tässä postauksessa esittelenkin teille Lillan "henkilökohtaiset" varusteet.



Lillan tämänhetkinen satula on Trekkerin joustorunkoinen koulusatula, mutta on pikkaisen liian leveä ja myös tavallisen kangasvyön takia valuu eteenpäin selässä. Olen yrittänyt etsiä vaihtoon joustorunkoista n. 32cm levyisenä (yleensä leveys 2), mutta kohta kuitenkin jää ratsastus taas ilman satulaa köpöttelyksi. Siksi ajattelin paneutua satulahommaan ensi kesänä paremmin, kun Lilla kuitenkin liikkuu mielellään tämänkin satulan kanssa eikä ole jäykistynyt/ kipuillut mistään.


Lillan satulassa on lilat Jin Stirrup jalustimet, jotka ovat osoittautuneet hyviksi. Väri ei ole kulunut, kuten hööksin halpisversioissa ja jalustimissa on pitävä pohja.


Nyt ajattein oikeasti siirtyä kuolaimettomiin, joten suitsinaulakossa Lillalla roikkuu tavallisessa käytössä hackamoresuitset (ohjat kiinni tosin siinä missä turparemmin alaosa). Saan kuitenkin Minkan mukaan häneltä lahjaksi jouluna kukkahackamoret, jotka ajattelin siirtää noihin perussuitsiin ja oikeanpuoleisiin maastosuitsiin puolestaan hackamoret. Nivelkuolaimelliset suitset aion kuitenkin säästää mahdollisia kilpailuja varten tulevaisuuteen.


Lillan loimivarastosta löytyy Bucasin kaulakappaleellinen toppa, ruskea kevyt toppa ja hööksin vuoreton sadeloimi, joka ei kylläkään aja tarkoitustaan yhtään, kun päästää veden heti läpi.


Kuivatusloimista löytyy Eskadronin fleece, kaulakappaleellinen tumma fleece ja ruskea villaviltti.


Lillan harjakassista löytyy lilana suurimmaksi osaksi pehmeitä ja kovia harjoja, pölyharja, piikkisuka, harjakampa ja kaviokoukku.

 

Lillan harjakassi on Eskadronin uusimmasta mallistosta ja osoittautunut oikein hyväksi.


Lillan suojat ovat Eskadron flexisoft memot ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen! Pintelit löytyy myös vaaleanpunaisina joustopinteleinä.

torstai 19. joulukuuta 2013

Luukku 19: Sideways game (parelli)

6. Sideways game
Sideways gamessa on tarkoitus, että hevonen siirtää etu- ja takaosaansa yhtäaikaa sivulle.

Jotta leikki onnistuisi, huolehdi, että olet käynyt hevosen kanssa läpi driving gamea. Sideways gamea voi toki leikkiä myös porcupine gamen avulla.

Siirrä hevosta sivulle aiheuttamalla painetta etu- että takaosaan. Hevosen olisi tarkoitus mennä suoraan sivulle, aluksi voit käyttää hyödyksi seinää tai aitaa, jotta hevonen tajuaa, mistä on kyse. Haastetta leikkiin voi lisätä vaikka opettamalla hevosen tulemaan myös sinua päin, eikä vain poispäin!


Itse en ole hevosten kanssa juurikaan tätä leikkiä vielä leikkinyt, joten esimerkkivideota tästä ei ole. 

Bannerikilpailussa tällä hetkellä parhaimman bannerin on tehnyt Eeri ja banneri onkin nyt blogissa. Eeri pitää omaa blogiaan Kellokukan Manusta kertovasta kleinpitz uroskoirasta.

KELLOKUKKA MANU


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Luukku 18: Bannerikilpailu

Päätin jälleen kerran pistää pystyyn bannerikilpailun. Mikäli tulee tarpeeksi osallistujia ja sopivia banneriehdokkaita joukosta löytyy, esittelen tilanteen mukaan blogissa 1-3 parasta banneria bannerin tekijöiden blogeineen. Valmiit bannerit voi lähettää osoitteeseen iida_rajala@hotmail.com mahdollisen oman blogin osoitteen kera.

Alla muutama kuva, joista voitte valita tai halutessanne etsiä blogista.


tiistai 17. joulukuuta 2013

Luukku 17: Lolan varusteet

Tässä luukussa esittelen teille kaikki varusteet, jotka Lola on saanut käyttöönsä. Niitä ei ole kovin paljon syystä siitä, että Lola tuli vasta äskettäin ja ei kuitenkaan meillä ikuisesti ole.


Lola on saanut naapurilta lahjaksi pinkin harjasetin, ainoastaan tuo kovaharja löytyi jo aiemmin meiltä. Näillä on pärjännyt oikein hyvin ja kaikki perusharjat löytyy tästä (tosin minikoossa, lukuunottamatta kovaharjaa, mutta väliäkö sillä..).


Harjoila on hyvä olla kassi ja myöskin naapurin lahjoittama vaaleanpunainen kassi on omistettu Lolan käyttöön. Itse en vaaleanpunaisesta niin perusta, mutta kun naapuri tahtoo tuollaisen!
 

Nyt kaikki, jotka eivät voi sietää, että kaikki ei ole sävysävyyn simmut kiinni! Lolan käytöstä vaaleanpunaisesta poiketen löytyy pari sinistä fleeceloimea.


...Ja sadeloimet on varustettu sinisillä, sekä punaisilla reunoilla. Nämä tosin alkaa olla nafteja jo, toivottavasti seuraava käyttäjä saapuu onnellisesti maailmaan ensi toukokuussa!


Lolan oma riimu on precious- tekstillä varustettu pinkki ihan perus hööksin riimu.

Lolalta siis löytyy käytöstään samalla tavalla peruskamoja, kuin Lahjaltakin, jonka omat varusteet esittelin muutama luukku sitten. Lisäksi on paljon sitä ylimääräistä rompetta (Lillan varusteiden lisäksi). Kummasti sitä rompetta vaan kertyy, onneksi ihan turhaa ei ole ihan hirveästi tullut hankittua.

maanantai 16. joulukuuta 2013

Luukku 16: The circling game (parelli)

The circling game on peli, jossa helposti selviää ainakin hevosen ollessa vapaana, haluaako hevonen olla ja "leikkiä" kanssasi. Leikki saattaa kuulostaa hyvin monimutkaiselta, mutta kun kehittyy parellissa, yllättyy, että tämäkin voi sujua ihan hyvin! Itse ainakin pidin tätä joskus mahdottomuutena leikkiä vapaana, mutta pikkuhiljaa sekin on alkanut sujumaan (vaikkakin vasta käynnissä).

Circling gameen tarvitset osaa aikaisemmista leikeistä, joten älä lähde harjoittelemaan tätä, ennenkuin aikaisemmat leikit sujuu! Aluksi hevonen on tarkoitus peruuttaa pois luotasi (yoyo gamen menetelmällä). Kun hevonen on peruuttanut tarpeeksi, lähetät sen ympyrälle käyttämällä driving gamen menetelmää (käännätät hevosen etuosaa). Toimi näin:

Käännä aluksi ylävartaloasi ja näytä kädellä, mihin suuntaan haluat hevosen menevän. Ei reaktiota = nosta porkkanakeppiä (tai esim. pitkää ajopiiskaa tms.). Sen jälkeen ala heiluttamaan porkkanakeppiä/ raippaa ja viimeiseksi kosketa hevosta porkkanakepillä/ raipalla.

Kun hevonen lähtee ympyrälle, olit sitten joutunut mihin vaiheeseen asti tahansa menemään jää aivan neutraaliksi. Ole rento, älä aiheuta painetta hevoselle (älä siis esim. seuraa sitä katseellasi tai  pyöri itse mukana). Riippuu hevosesta, kuinka pitkään se kävelee, ennenkuin haluaa tulla takaisin keskelle luoksesi. Kuuntele ja katso hevostasi, jos se näyttäisi haluavan palata heti luoksesi, pyydä se aluksi kävelemään vaikka puoli kierrosta. Jos hevonen kävelee kävelemistään, anna sen kävellä muutama kierros, ennenkuin pyydät sen takaisin.

Se on ainoastaan positiivinen ja tavoiteltu asia, kun hevonen haluaa luoksesi. Älä hermostu hevoselle, jos se tulee suunniteltua aikaisemmin keskelle. Pyydä se vain uudestaan ympyrälle. Circling game ei ole lähelläkään juoksutusta, se opettaa hevosen pitämään vastuun, pitämään valitun askellajin ja katsoa eteensä. Leikkiä voi leikkiä kaikissa askellajeissa.

Silloin kun haluat hevosen takaisin luoksesi, käännä hevosen takaosaa driving gamen avulla (käytä apunasi ensimmäisillä kerroilla vaikka köyttä, jota heilautat) ja siirry "puolikyykkyyn", jotta hevonen tulisi sinun luo.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Luukku 15: Joululahjoja, joululahjoja!

Jouluaattoon on vielä muutamia päiviä, mutta minun joululahjani postista kolahti jo vähän aikaa sitten. Kumma juttu se vaan on - pariin kolmeen vuoteen en ole toivonut mitään itselleni, vaan kaikki toiveeni on jotain hevosiin liittyvää. Vaikea siis arvata, mitäköhän sieltä postista oikein tuli...


Tälläinen läjä, josta ihme ja kumma tällä kertaa kaikki oli enemmän tai vähemmän tarpeellista. Paketista piti tulla myös Eskadron Nici riimusetti, mutta oli kuulemma loppuunmyyty, vaikka edelleen on sivuilla myynnissä ja kaikki tilausvahvistusta myöten piti olla ok - postista vaan sitten ei tullutkaan riimua.


Tämä harjalaukku on tarkoitettu Lillalle ja se tarvitsikin uutta aika kipeästi. Lilaa tai fuksian väristä laukkua en mistään bongannut, mutta kun tämä tuli vieläpä Eskadronin mallistoon... noh, pakko saada! Eskadron on osoittautunut ihan ehdottomaksi ykkösmerkiksi, alkuvuodesta ostetut suojatkin on vielä kuin uudet.


Lahjalle kerään turkoosia, eikä sillä vielä ole ollut oikeasti turkoosia riimua ja narua, mutta nytpä on. Pony-kokoinen, jo nyt ihan sopiva ja kasvuvaraa on aika paljon. On kyllä hieno, joten toivoa sopii, että Lahja ei päätä kasvattaa päätään kerralla jättimäiseksi.


Eskadron Nici fleeceloimi Lillalle. Lillalta löytyy vain yksi kaulakappaleellinen fleece + villavilttejä kuivatukseen, joten tämäkin oli ihan tarpeellinen. Tästä jäi ärsyttämään, että tuli 15cm lyhyempi loimi mitä tilasin, onneksi tuli tilattua reilu koko, joten tämäkin Lillalle käy ihan hyvin.


Ja viimeisenä (ja tyyriimpänä..) Bucasin toppaloimi Lillalle, jos joskus täytyy saada lisälämmitystä. Ensilumen aikoihin Lilla esimerkiksi oli tärisevänä vastassa yksi aamu tarhassa, kun tuli pakkaset yht´äkkiä, eikä vielä kunnon talvikarvaa ollut, joten tämäkin tulee varmasti tarpeen!

Mitä te olette toivoneet joululahjaksi?