Tämäkin kuva on otettu tieltä.
Siinä on mutka - Norjassa se tarkoittaa oikeasti mutkaa.
Nordkapp
Tämä vielä Suomen puolelta ja kyllä, siellä on lunta kesäkuussa.
Kipparin kanssa on jatkettu ohjasajon merkeissä ja se sujuu siltä jo aika hyvin. Myös herran kaviot saivat manikyyriä jo toistamiseen ja sillä on oikeasti jo aika isot tossut verrattuna Lahjan käppänöihin. Ponien pihattoaitakin oli saanut kyytiä Norjan reissun aikana. Takaisi tullessa sai hieraista silmiään, sillä se oli kasvattanut kokoa ainakin neljäsosalla äidin toimesta.
Lahjalle on harkinnassa edelleen kengät, sillä lenkkeilystä ei meinaa oikein tulla mitään toisen aristellessa sorateillä. Ponin kanssa käytiinkin pienellä kärryttelyllä pari päivää sitten pitkästä aikaa, kun kaviot ovat saaneet seinämiä vähän takaisin. Se ei kuitenkaan näytä auttavan, sillä kivet tuntuvat kavionpohjissa epämiellyttäviltä, vaikka varsinaisesta ontumisesta ei voi puhua. Ei ole kiva kuitenkaan lenkittää ponia, joka jännittää joka lihastaan ravatessaan, ettei astuisi kivien päälle. Taitavat kengät eksyä kavioihin asti joku päivä.
Lahjaa ei hattu lenkin ajaksi kiinnostanut - kestäähän korviin lentävät pörriäiset nyt paljon paremmin, kuin häpeän määrän kilometrin päähän näkyvästä korvahupusta.
Kippari töidenteon parissa.