IIDA


Iida Rajala

synt. maaliskuussa 1996


Olen parikymppinen nuori, joka on saanut hevoskärpäsen pureman kuusivuotiaana. Tällöin heivasin dalmatialaispehmoleluni nurkkaan ja tilalle vaihtui ponihaaveilut - ensimmäisen oman hevoseni sain jo yhdeksänvuotiaana.

Siitä lähtien, kun sain kokea hevosenomistajuuden ihanuuden, tiesin, että tulevaisuudessa minua ei saa hevosista repimälläkään irti. Olen aina ollut kotikissa, eikä minua ole saanut lahjomalla, maanittelemalla, huutamalla tai pakottamalla mihinkään: "mutta kun mun täytyy hoitaa hevoset...". Kotieläimet oli ja on loistava tekosyy luistaa koulun tai työn jälkeen kylällä hengailusta ja shoppailusta. Minä olen mieluummin kotona ja hengailen hevosteni kanssa.

Hevosten kanssa kommunikointi ja opettaminen on minulle ikään kuin haaste. On niin palkitsevaa päästä näkemään, että hevonen tosiaan ymmärtää eleesi ja olet saanut jotain aikaan. Ilman hevosystävää elämäni olisi luultavasti aika tylsää - hevoset tuovat niin paljon sisältöä elämääni.

Minua kiinnostaa hevosten kanssa niin kavioiden vuolu, ruokinnan suunnittelu, kouluttaminen, temppuilu, harrasteajo, ratsastus, hoitaminen kuin muuten vain aidalla istuen ajan viettäminenkin. Blogista löydätkin monenlaista sisältöä ja varsan kasvattaminen aikuiseksi luo ainutlaatuisen tilaisuuden seurata hevosen elämää syntymästä hamaan tulevaisuuteen.

Ensimmäinen hevoseni.


Entiset shettikseni Jobo (vasemmalla) ja Sulo. 

Lordin ja jo matkaansa jatkaneen kasvattini Lahjan emä Lilla, jonka omistin kolme vuotta.